Ensimmäinen asia oli niinkin jännää kuin kansalaisopiston ompelukurssille hakeminen. Rakastan vaatteita mutta valitettavasti en ole oikein kummoinen käsitöissä. En ole koskenut ompelukoneeseen sitten yläasteen ja kaulaliina jota aloitin kutomaan varmaan 12vuotta sitten on yhä kaapissa 30cm kudottuna. Ala-asteella opettaja tuskastui minuun kun ompelin muistaakseni jumppakassia että muut menee suoraa moottoritietä ja Annika paahtaa täysillä mutkaisia kyläteitä (kaiketi saumani ei olleet kovin suoria :D ).
Toinen asia mitä tällä hetkellä olen kokeillut on se että hain paikallislehteen avustajaksi jotta pääsisin kirjoittamaan muodista, trendeistä yms. Hain sitä hetken mielijohteesta kun palasin koulusta ja mietin miten saisin nimeäni paremmin yhdistettyä muotiin ja paikkakuntani ihmisten mieliin. Yllättävää kyllä sain paikan. :) Varsinaisesti yllättävän tästä teki että en ollut ehtinyt miettiä yhtään mitään. Eli kun minulta kysyttiin mikä on personal shopper, jähmetyin. Siis oikeasti, koko ala on minulle tuttu jo vaatekaupan kannalta. Selostelin sitten jotain ympäripyöreää vastaukseksi ja päädyin lauseeseen: valitsen vaatteet puolestasi.
Muutenkin päädyin aika öö.. puheeseen, heittelin jotain ehdotuksia kun kysyttiin mistä kirjoitan seuraavaksi. Ja itsestäni ainakin tuntuu että annoin tosi epäammattimaisen kuvan. Mutta päädyin kirjoittamaan alennusmyynneistä. :) Toivottavasti onnistun edes jotenkin vakuuttamaan että osaan asiani tulevaisuudessa.
Se minun omien rajojen rikkomisesta. Mitä sinä olet tehnyt haastaaksesi itsesi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti