Tämän viikon aiheena on tyylin muuttuminen iän myötä. Onko se aina hyvästä että tyyli muuttuu kokonaan iän myötä? Tottakai tyylin kuuluu kehittyä sinun itsesi mukana mutta kuuluuko tiettyjen osien säilyä mukana vaikka vuodet vierivätkin.
Itse havahduin tähän kysymykseen viime viikolla oman vaatekaappini äärellä, tajusin järkytyksekseni että olin kokonaan unohtanut yhden puolen itsestäni.
Miten havahduin itse?
Neuvon aina asiakkaitani jotka haluavat kehittää tyyliään valitsemaan kolme sanaa kuvaamaan haluttua tyyliä. Eli tarkoitus olisi saada eri puolia itsestä näkyviin jotta tyyli toimisi oikeasti arkipäivässä. Välistä jos tulee valittua vaikka klassinen ja romanttinen mutta harrastat vaikka sählyä ja suunnistusta niin nämä puolet eivät ehkä sinusta näkyisi noilla sanoilla vaatevarastostasi.
No minä jouduin viime viikolla sen asian pariin kun joutuisin pukeutumaan tiettyyn tilanteeseen astetta seksikkäämmin ja näyttävämmin. Olen muuttanut tyylini klassisemmaksi ja naisellisuus pysyy edelleen mukana ja kolmantena sanana olisi nykyään ehkä käytännöllisyys. Mutta suoraan sanottuna seksikkyys ei enää olekaan se osa vaatekaappia joka olisi esillä.
Parikymppinen Annika luultavasti pyörtyisi nähdessään vaatteet mitä pidän nykyään. Hänen tyyliinsä kuului tosiaan seksikkyys yhtenä ilmaisun muotona pukeutumisessa. Avonaiset kaula-aukot, minihameet, korkeat korot ja se että pukeutumisella halutaan herättää huomiota.
En tarkoita tällä että minun kuuluisi pukeutua kuin parikymppisenä vaan tyylin kuuluu kehittyä vuosien myötä.
Miksi tietyt osat poistuvat pukeutumisesta?
Vuodet vierivät ja muuttavat huomaamattamme elämäämme. Jossain vaiheessa elämääsi tulee uusia juttuja ja osa vanhoista asioista tippuu pois.
Itsellä seksikkyys jäi vuosien varrella kun käytännöllisyys astui elämään. Tuli työ jota rakastan jossa pukeutumisen kuuluukin olla toisenlaista, iltamenot vaihtuivat ja koko elämä muuttui rauhallisempaan suuntaan. Muutos ei tietenkään tapahdu yhdessä yössä vaan huomaamatta, sitä alkaa valita automaattisesti toisen tyylisiä vaatteita ja niin koko vaatecarasto muuttuu vuosien varrella.
Entä jos jäänkin kaipaamaan kyseistä osaa itsestäni?
Itse huomasin että jäin miettimään kyseistä osaa elämästäni. Tarvitsisinko vielä nykyään tätä osaa elämääni?
Seksikäs pukeutuminen ja näyttävyys olivat osa jotka toivat minulle itseluottamusta ja vähän ehkä hälläväliä asennetta. Ei kaiken tarvitse aina olla täydellistä jotta voi nauttia elämästä ja ottaa rennommin.
Nykyään pukeutumisessani näkyy edelleen tiettyjä osia aiemmista vuosista jotka eivät tule muuttumaan niinkuin vaaleanpunainen ja pinkki, naisellisuus yms. Ne muodostavat minun avaintyylini.
Mutta huomasin myös että ehkä tarvitsisin vähän tätä parikymppisen itseni asennetta elämääni. En tarkoita että muuttaisin koko tyylini samanlaiseksi kuin vuosia sitten mutta antaisin välillä oman sensuaalisuuteni näkyä aikuisemmalla tavalla.
Otin siis suunnaksi seuraavan kerran vaatteita ostaessani myös seksikkyyden ja tunsin parikymppisen itseni hymyilevän hyväksyen.
Olemme kokonaisia hyväksyessämme itsessämme kaikki puolet.
Oletko sinä huomannut kaipaavasi jotain aiemmasta pukeutumistyylistäsi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti